Hautausmaiden ilme on muuttunut valoisammaksi

Laakea matala kivipaasi, josta pulppuava vesi kulkee kivettyä kourua alas itäreunan vesialtaaseen. Tavoitteena oli, että veden hiljainen ääni sekä rauhoittaa että virkistää.

Laakea matala kivipaasi, josta pulppuava vesi kulkee kivettyä kourua alas itäreunan vesialtaaseen. Tavoitteena oli, että veden hiljainen ääni sekä rauhoittaa että virkistää.

Viime aikoina monet seurakunnat ovat alkaneet suosia tuhkahautausta. Tuhkahautauksen yleistyessä on hautausmaita alettu suunnitella entistä vapaammin: uurnahaudan tai suku-uurnahaudan lisäksi on perustettu muistolehtoja ja tuhkan sirottelualueita.

– Luonnonkiven käyttöä voisi hautausmailla lisätä hautamuistomerkkien lisäksi myös ympäristörakenteissa: portaissa, aukioilla, muureissa ja terasseilla, sanoo Eeva Byman.

– Luonnonkiven käyttöä voisi hautausmailla lisätä hautamuistomerkkien lisäksi myös ympäristörakenteissa: portaissa, aukioilla, muureissa ja terasseilla, sanoo Eeva Byman.

Uurnahauta-alueilla kaikki on pienipiirteisempää. On syntynyt uudenlaista hautausmaakulttuuria perinteisen arkkuhautausmaiden rinnalle. Kotimaista kiveä käytetään myös enemmän. Näin arvioi maisema-arkkitehti Eeva Byman.

– Hautausmaiden ilme on muuttunut valoisammaksi. Kasvillisuudessa käytetään kukkivia pikkupuita ja vapaampaa sommittelua. Perennojen käyttö on lisääntynyt. Haudat katetaan maanpeiteperennoilla ja hautakivien välialueille istutetaan nurmen ja pensaiden lisäksi myös korkeita kukkivia perennoja. Kokoontumis- ja muistelupaikkojen kasvillisuus on monipuolistunut. Kiven käyttö eri muodoissaan on lisääntynyt, kertoo maisema-arkkitehti Eeva Byman Maisema-arkkitehdit Byman & Ruokonen Oy:stä.

Havinaa historiasta

– Toimistomme hautausmaiden suunnittelutehtävät ovat pääosin olleet vanhojen hautausmaiden laajennusosia, joko arkkuhauta- tai uurnahauta-alueita.

– Haasteellista on sovittaa laajennusalue ympäröivään vanhaan hautausmaahan; löytää alueen historiasta aiheita suunnitteluun ja sovittaa ne uusiin tavoitteisiin ja toiveisiin, hän sanoo.

Hautausmaiden suunnittelu on maisema-arkkitehdille mieluisa työ. Suunnittelijalla on hautausmaasuunnittelussa usein vapaammat kädet kuin muussa ympäristösuunnittelussa ja suunnittelun päävastuu on usein maisema- arkkitehdilla.

– Hautausmaan ylläpidon ja hoidon asettamia teknisiä toiveita tulee kuitenkin noudattaa. Käytävien leveydelle on hoidon ja haudankaivuun asettamia vaatimuksia. Hautojen kaivu aiheuttaa rajoituksia suurten puiden sijoittelulle. Hautakivien tukeminen esimerkiksi aluspalkeilla aiheuttavat teknistä suunnittelua. Rakennuskustannuksetkin saattavat toisinaan aiheuttaa rajoituksia suunnittelulle, hän lisää.

Mahdollisuudet raameissa

valoisa_hautausmaa

Valoisa hautausmaan yksityiskohta

Jos hautausmaan toteuttaminen on kaukana, on Eeva Bymanin mukaan suunnitelmienkin syytä olla yleissuunnitelman luonteisia.

– Yleissuunnitelmassa luodaan kokonaisajatus siitä, kuinka hautausmaata tulisi kehittää; luodaan raamit, jonka sisällä on mahdollisuus toteuttaa erilaisia ratkaisuja muuttuvien tilanteiden mukaan.

Yhteisiä muistelupaikkoja omaisille

Eeva Byman arvioi, että tuhkahautausten määrä tulee entisestään kasvamaan. Samoin yhteiset muistelupaikat, jonne voi jättää kukka- ja kynttilätervehdyksen muualle haudatuille omaisille ja ystäville.

– Luonnonmukaiset metsähautausmaat yleistyvät, etenkin kunnissa, joissa hautausmäärä on pieni. Metsähautausmailla säilytetään luonnonmukainen metsänpohja. Metsänpohjaa paikataan esimerkiksi varpumatolla ja luonnonkasveilla, hän jatkaa.

Maisema-arkkitehdin haasteet

Eeva Byman kertoo, että hänen ammatissaan tavoiteltava näkökulma on siinä, että hautausmaa lohduttaa omaisia ja auttaa ajatusten suuntaamisessa tulevaisuuteen.

– Hautausmaa toimii hiljentymispaikkana, joissa pohditaan elämää yleensäkin eikä keskitytä pelkästään kuolemaan ja hautausmaalla voidaan kokea myös puutarhataiteellisia elämyksiä, hän jatkaa.

Tunnelmaa luodaan Eeva Bymanin mukaan tilasommittelun keinoin. Tavoitteena on yleisilmeeltään rauhallinen, valoisa ja levollinen alue. Erityyppisiä hauta-alueita voivat hänen mielestä rajata toistuvat peruskasvit, jotka sitovat alueen kokonaisuudeksi.

– Ne antavat alueelle rauhallisen ja ehyen perusilmeen, jonka sisällä korttelit voivat muodostaa yksityiskohdissaan rikkaan ympäristön; kukkien ja lehtimuotojen kirjon. Sekä, värien ja muotojen runsauden, erityyppisten muistomerkkien ja pinnoitteiden sijoittelun, valon ja varjon vaihtelun.

Kokoontumispaikan pintamateriaali on luonnonkivi, harmaa ja musta nupukivi. Muurin eteen sijoitettiin kivipaasia, joille voidaan tuoda omaisten leikkokukat ja kynttilät.

Kokoontumispaikan pintamateriaali on luonnonkivi, harmaa ja musta nupukivi. Muurin eteen sijoitettiin kivipaasia, joille voidaan tuoda omaisten leikkokukat ja kynttilät.

Luonnonkivi on kaunis

– Hautausmaan laajennuskohteissa luodaan uutta vanhaa kunnioittaen ja liitetään hienovaraisesti uudet elementit olemassa olevaan hautausmaahan. Luonnonkivi on kestävä, pysyvä ja kaunis materiaali ulkotilaan. Luonnonkiven käyttöä voisi hautausmailla lisätä hautamuistomerkkien lisäksi myös ympäristörakenteissa, kuten portaissa, aukiossa, muureissa sekä terasseissa.

Eeva Byman kertoo, että vanhoilla hautausmailla hautamuistomerkit ovat ilmaisseet jotain myös vainajan persoonasta. Muistomerkissä on kerrottu vainajan ammatti tai muistomerkki on tuonut esiin suvun vaurauden.

Perinteet ja nykyaika

Perinteisesti suomalaiset hautausmaat ovat olleet harrastunnelmallisia ja juhlallisia. Kasvillisuudessa on suosittu tummanpuhuvia havupuita: kuusia ja tuijia säännöllisiin muotoihin istutettuna. Puistosommitelmissa on ollut puiden reunustamia käytäviä ja hautakortteleita rajaavia puu- ja pensasistutuksia.

Muutamia vuosikymmeniä sitten hautapaikkojen taloudellinen ja tehokas sijoittaminen oli määräävä tekijä hautausmaisen suunnittelussa. Reunakivelliset hiekkahaudat korvattiin yhtenäisellä helppohoitoisella nurmikolla. Muistomerkeille vakiintuivat enimmäismitat ja muistomerkit yhdenmukaistuivat.

Myöhemmin muistomerkkien yksinkertaistuessa myös tiedot vainajista ovat olleet niukat. Viime vuosina hautakivissä on jälleen alkanut näkyä tietoja paikallishistoriasta ja vainajan henkilöhistoriasta. Hautakiviin on lisätty myös erilaisia harrastuksiin liittyviä symboleja. Kehitys on myönteistä.

– Hautakiven liiallista koristelemista tulisi kuitenkin välttää. Pelkistetty kestävä ajaton tyyli on varma ja ympäristöön sopiva ratkaisu. Symboliikan tulisi olla hienovaraista, hän muistuttaa.

Hautausmaa osana ympäristöä

– Hautausmaa voi olla vehreä keidas kiireen keskellä, joka kutsuu pysähtymään, mietiskelemään ja pohtimaan elämää. Kaupungeissa hautausmaat sijoittuvat usein liikenteen ja muun häiritsevän maankäytön läheisyyteen. Rajaus ja näkösuoja ovat niiden varalta usein tarpeen, ja vastaavasti kauniiden näkymien avaaminen toivottaviin suuntiin tärkeätä, hän pohtii.

Maisema-arkkitehtuuri on Eeva Bymanin mielestä myös näkymien suunnittelua. – Näkymiä voi suunnitella pienenkin alueen sisällä kasvillisuuden ja rakenteiden avulla.

Pitäjän kirkon hautausmaan tuhkahauta-alueen laajentaminen, Vantaa

Rakennuttaja: Vantaan seurakuntayhtymä.

Maisemasuunnittelu: Maisemaarkkitehdit Byman & Ruokonen Oy / Eeva Byman

Rakennussuunnittelussa muun muassa Suomen Graniittikeskus Oy Suunnittelu: 2005 – 2006 / Rakentaminen: 2006

Suunnittelualue sijaitsee Helsingin pitäjän kirkonkylässä, joka on luokiteltu valtakunnallisesti merkittäväksi kulttuurihistorialliseksi ympäristöksi. Suunnittelun lähtökohtana oli kulttuurimaiseman ominaispiirteiden kunnioittaminen. Tavoitteena oli rauhallinen esteettinen kokonaisuus, joka sopii arvokkaaseen historialliseen miljööseen ja on luonteva jatke jo rakennetuille uurnaosastoille. Vanhat ladotut luonnonkivimuurit ovat merkittäviä hautausmaan maisemakuvan kannalta. Muuriaihe otettiin keskeiseksi teemaksi myös uuden tuhkahauta-alueen kokoontumis- ja muistelupaikalla.

Kokoontumisalueen pohjoisreunan muuri muodostuu kolmesta osasta. Muurin keskiosa on luonnonkivestä rakennettu massiivikivimuuri vanhojen kivimuurien tapaan. Kivien värisävyt vaihtelevat harmaan, mustan ja punamustan sävyissä kuten hautausmaan vanhat muurit. Muurin sivuosat rakennettiin massiivitiilimuureina, jotka kalkittiin valkoiseksi. Muureihin kiinnitettiin teräslevyt muistolehdon ja sirottelualueen mahdollisia muistolaattoja varten. Teräslevyjen koristeaihe, ristikuvio, on saanut innoituksensa Pyhän Laurin harmaakivikirkon päätykoristelusta.

Ruskeasannan hautausmaan muistopuutarha, Vantaa

Rakennuttaja: Vantaan seurakuntayhtymä.

Maisema-arkkitehdit Byman & Ruokonen Oy / Eeva Byman.

Rakentaja: Hämeen Viherpojat Oy. Suunnittelu: 2000 ja 2004 / Rakentaminen: 2005

Muistopuutarhan keskeisenä aiheena ovat kivi ja vesi. Kokoontumis- ja muistelupaikalle rakennettiin kivitaideteos; spiraali hautausmaalta käytöstä poistetuista vanhoista reunakivistä. Teos on muistuma pronssikautisesta haudasta. Teokseen liittyy laakea matala kivipaasi, josta pulppuava vesi kulkee kivettyä kourua alas itäreunan vesialtaaseen. Tavoitteena oli, että veden hiljainen ääni sekä rauhoittaa että virkistää. Vesialtaan pohjalle ladottiin pienestä noppakivestä vastaava ristikuvio kuin Ruskeasannan kappelin päädyssä, ns. ”Ruskeasannan risti”.

Kivitaideteoksen päälle ja spiraalin keskelle voidaan laskea kukkavihot ja kynttilät.