Valitse sivu

Liuskekiveä aitaan, grilliin, terassiin ja takkahuoneeseen

liuskemuuri

Liusketakka

Liusketakka

Liuskekiven lohkominen ja sommittelu vaatii ammattitaitoa, jotta lopputulos muistuttaisi kiven luonnollista olomuotoa. Espoon Kivenlahdessa sijaitsevassa omakotitalossa liuskekiveä on käytetty takka- ja kylpyhuoneen sisustusmateriaalina, terassilla ja grillirakennelmassa. Se antaa talolle yhtenäisen ilmeen.

Talon emäntä ihastui tähän Ikikiven louhimaan ja jalostamaan materiaaliin sen syntysijoilla Nilsiän Tahkovuorella.

Vahvat värit ovat liuskekiven ominaisuus.

Vahvat värit ovat liuskekiven ominaisuus.

Omakotitalon kivityöt alkoivat pihamaan ulkotöistä vajaa viisi vuotta sitten. Ikikiven edustaja Jarkos Oy:n Jari Kostilainen otti tehtäväkseen rakentaa kiviaidan maavallin tueksi. Tarkoitus oli estää pihamaan valuminen alaspäin ja samalla piilottaa naapuristoon rakennettu kunnallistekninen rakennus. Kiviaita rakennettiin, mutta sitä ei kätketty maavallin taakse vaan jätettiin näkyviin.

– Muuri rakennettiin mutkittelevaksi, jotta se kestäisi maan painetta – nyt sen mutkitteleva rakenne herättää suurta ihastusta ja se on kokonaan käsityötä. Koneita tontilla ei käytetty, vaan parhaimmillaan kiviä oli nostamassa paikoilleen 7-8 miestä. Muurissa ei ole anturaa vaan se on tapitettu osittain kiinni kallioon. Muurin mutkat mukailevat kallion muotoja, Jari Kostilainen kertoo.

Jari Kostilainen tuntee liuskekiven.

Jari Kostilainen tuntee liuskekiven.

Terassi ja grilli

Grillirakennelman viereen tuli Suomen toiseksi suurin liuskekivestä valmistettu kivipöytä, joka painaa yli kaksi tonnia. Pöydän puujakkarat on hankittu Lapista Leviltä. Grillissä on takan ohella savustusuuni kalaa varten, kaasuliesi emännälle ja isännälle kaasulla toimiva muurikka.

– Grillirakennelmat ovat Ikikiven erikoisosaamista, ja ne tehdään aina yksilöllisiksi, kahta samanlaista ei valmisteta vaikka asiakas niin haluaisikin. Grillirakentamisen aloitti 1970-luvun puolivälissä isäni Lauri Kostilainen.

Liuskekivellä korvattiin myös talon vanha puinen terassi, jonka porras- ja tasokivet ovat samaa sävyä kuin aitakin. Terassin alla on säilytystilaa. Portaiden nousut on tehty paikan päällä – mittojen mukaan ei ole tilattu mitään. Pihakokonaisuus on viimeistelty pihamaalle ripotellulla kvartsiittimurskeella, joka yhdistää toisiinsa kiviaidan ja terassin värimaailman.

Takkahuone kokonaan kiveä

Grilli- ja terassitöiden jälkeen oli vuorossa takkahuone, seinät ja lattia ja lopuksi takka. Takan pintaan on kätketty kivisen kotkan kuva – vastapainoksi talon isännän rakentamille puisille kotkanpäille. Takan varauskyky on hyvä – pari pesällistä puita hehkuttaa lämpöä seuraavanakin päivänä.

– Liuskekivilattiassa on sähkölämmitys, kivi luovuttaa lämpöä tasaisesti toisin kuin klinkkerilattia, jossa lämpöpisteet saattavat tuntua selvästi. Mitään ei suunniteltu tarkasti etukäteen. Seinissä syvyysvaikutelma valoineen ja varjoineen syntyy pinnan epätasaisuudesta, Jari Kostilainen kertoo.

Takkahuoneeseen liittyvä pesuhuone on juuri valmistunut. Alaosa on tiilenmuotoista lohkokiveä ja yläosa liuskekiveä. Veden kanssa tekemiseen joutuvat kivipinnat on lakattu.

Takkahuoneeseen liittyvä pesuhuone on juuri valmistunut. Alaosa on tiilenmuotoista lohkokiveä ja yläosa liuskekiveä. Veden kanssa tekemiseen joutuvat kivipinnat on lakattu.

Suunnitelmat työn edetessä

Takan muurausta lukuun ottamatta Jari Kostilainen on tehnyt kaikki työt. Arkkitehteja ja yksityiskohtaisia suunnitelmia ei ollut, vaan toteutusvaiheessa isäntäväeltä kysyttiin, että tehdäänkö näin. Vain lohkopintaiset kivet on käsitelty koneellisesti. Loput ovat käsityötä. Kivimassaa paikalle on tuotu 40 000–45 000 tonnia.

– Kokenut tekijä näkee kivestä kohdat, joista kiilaamalla voi lohkaista uuden liuskeen. Aidon näköinen kivi saadaan aikaan murtamalla se kovan pohjan päällä. Ammattitaitoa vaatii myös sommittelu, klinkkerilattian toteutukseen verrattuna liuskekivilattia vaatii moninkertaisen työn, Jari Kostilainen sanoo. Ensimmäisen kivilattiansa hän teki tasan 30 vuotta sitten -vuonna 1978.

Ikikiven louhima liuskekivi on kvartsiittia, jonka lujuusarvo on seitsemän asteikolla 1-10, ja samaan lujuuteen yltävät vain harvat kotimaiset liuskekivet; käytössä kivi ei kulu. Ikikivien liuskekivi louhitaan räjäyttämällä ja isoimmat kivet muotoillaan koneellisesti. Liuskeet irrotetaan käsin. Ikikiven louhinta Nilsiällä aloitettiin 1930-luvulla.

Liuskekivelle ovat ominaista vahvat värit. Perusväri on vihertävän harmaa, lisäksi kivessä esiintyy rusehtavia ja punertavia värisävyjä.

Teksti: Matti Valli Kuvat: Timo Porthan